Luukku 17: Pelitutkimus

Pelien opetus ja opiskelu on kuluneina vuosina noussut pikkuhiljaa merkittävämmäksi alaksi, ja myös Jyväskylän yliopistossa pelejä voi opiskella pelit ja pelillisyys -kokonaisuudesta käsin. Tutkijatohtori Jonne Arjoranta tutkii pelejä, ja on pitänyt joitain opintokokonaisuuden kursseistakin. Pelien tekemistä voi opiskella IT-tiedekunnassa, mutta pelit ja pelillisyys -kokonaisuuden kurssit ovat hyödyllisiä muillekin kuin pelien suunnittelusta kiinnostuneille. – Esimerkiksi journalistiikkaa tai jotain taiteellista alaa opiskelevalle tällainen mediatuntemus voisi olla todella hyödyllistä, eikä tästä tietenkään tarvitse kaikkia kursseja ottaa, Jonne vinkkaa.

Jonne on itse alkujaan filosofian puolelta taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen alle siirtynyt – pelien ja pelejä tuntevan henkilökunnan perässä. – Nyt näistä kursseista on tehty tällainen kokonaisuus, että opiskelijoiden on helpompi suunnitella opintojaan ja yhdistää toisiinsa liittyviä kursseja, mutta vielä kymmenen vuotta sitten tätä olisi ollut ehkä haastava opettaa, vaikka toki silloinkin oli mediatutkimusta. Mutta itse pelitutkimus oli aika lapsenkengissä, Jonne kertaa.

Pelit ovat Jonnelle paitsi työ, myös harrastus. – Meillä on kursseilla kuitenkin säännöllisesti sellaisiakin ihmisiä mukana, jotka eivät vapaa-aikanaan pelaa. Peliharrastus voi auttaa opinnoissa, mutta toisaalta juuri näiden meidän eri kurssien, kuten Pelien tuntemus -kurssin, kautta voi myös ihan tutustua peleihin ja pelaamiseen, Jonne miettii. Joululomalle hän vinkkaa yhdessä pelattavan Tower Fall Ascension -pelin (http://www.towerfall-game.com/). – Me tuhosimme kerran yhden ohjaimen tätä pelatessamme, mutta se kertoo ehkä enemmän meidän pelityylistä kuin itse pelistä, Jonne naurahtaa.

Luukku 16: Taidekasvatus

Taidekasvatuksen professori Pauline von Bonsdorff välittää oppiaineen terveiset koko Mutkun väelle:

Luukku 15: Musiikkiterapia

 Musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä välittää musiikkiterapian maisteriopintojen jouluterveiset tuleville mutkumaahan matkaajille:

Maisteriohjelmassamme opiskellaan musiikkiterapian teoriaa syventävällä tasolla, harjoitellaan musiikkiterapian tekemistä oikeiden asiakkaiden kanssa sekä osallistutaan ryhmämuotoisiin oma terapia- ja työnohjausprosesseihin. Toimimme yhteistyössä Music, Mind and Technology maisteriohjelman kanssa, josta musiikkiterapian opiskelijat saavat opintoja mm. musiikipsykologian ja -teknologian alueilta.

Musiikkiterapeutin opinnot ja työ soveltuvat monenlaisille persoonallisuuksille, sillä musiikkiterapeutit ovat erilaisia persoonia kuten asiakkaatkin. Luonnollisesti kiinnostus ihmiseen ja ihmisen auttamiseen sekä tietty “psykologinen silmä” ja empatiakyky ovat eduksi. Musiikkiterapeutin osaamisessa yhdistyy syvällinen musiikin, psykologian, psykiatrian ja psykoterapian alojen ymmärrys ja osaaminen.

Musiikkiterapeutit työskentelevät Suomessa esimerkiksi yksityisinä palveluntuottajina Kansaneläkelaitoksen terapeutteina tai laitoksissa ja sairaaloissa. Musiikkiterapeutit voivat työskennellä kuntoututustoiminnassa esimerkiksi vaikeavammaisten kanssa, mutta myös lasten, nuorten ja aikuisten psykiatrian kontekstissa riippuen koulutuksen tasosta.

Heittäytyminen samalle laitokselle taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen kanssa tarjoaa mahdollisuuksia monitieteiseen yhteistyöhön. Pohjimmiltaan musiikkikin on osa suurta taideperhettä. Meillä on jo pitkä yhteistyö esimerkiksi kirjallisuuden oppiaineen kanssa, erityisesti sanallistamiseen liittyvien terapeuttisiin hankkeisiin, tapahtumiin ja koulutuksiin liittyen. Lisäksi meillä on käytössä erilaisia analyysi- ja tutkimusmenetelmiä, jotka varmasti olisivat kiinnostavia myös muiden taideaineiden tutkimuksen ja käytännön näkökulmista.

Aattoa odotellessa suosittelen joulukonserteissa käymistä: Omaan jouluuni kuuluvat erottamattomalla tavalla vaimoni johtaman Voice-kuoron sekä oman Solitary Company -bändimme konsertit. Musiikin parissa kirkoissa vietetyt hetket lämmittävät selittämättömästi mieltä ja luovat yhteisyyttä. Konsertit ovat vähän sellainen paluu "vanhoihin hyviin aikoihin" myös kaiken nykyajan sälän ja kiireen keskellä.

Ei muuta kuin oikein hyvää joulun aikaa kaikille!

Luukku 14: KUOMA – Kulttuuriympäristön tutkimuksen maisterikoulutus

Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä, joka sisältää erilaisia ajallisia ja tilallisia kerroksia. Yksilöiden ja yhteisöjen suhde ympäristöönsä on jatkuvan muutoksen kohteena. Osa kulttuuriympäristöä on suojeltua tai muutoin määritelty erityisen arvokkaaksi. Laadukas kulttuuriympäristö on hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen voimavara, korvaamaton kansallinen omaisuus sekä mielekäs elin- ja toimintaympäristö.

Maisterikoulutus laajentaa kulttuuri- ja taideaineiden asiantuntijuutta kulttuuriympäristön muotoutumisen, määrittelyn ja tulkinnan prosesseihin.
Maisterikoulutus laajentaa kulttuuri- ja taideaineiden asiantuntijuutta kulttuuriympäristön muotoutumisen, määrittelyn ja tulkinnan prosesseihin. Maisterikoulutus kouluttaa asiantuntijoita, jotka kykenevät työskentelemään kriittisesti, analyyttisesti ja laaja-alaisesti kulttuuriympäristöalan kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Tämän lisäksi koulutuksessa kannustetaan verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa ja tuottamaan tietoa monialaisissa ja vuorovaikutteisissa prosesseissa. Koulutuksesta valmistuu filosofian maistereita, joilla on valmiudet ymmärtää kulttuuriympäristöalan kehittymistä, toimia johtajina ja asiantuntijoina monialaisessa ja ristiriitaisessa toimintaympäristössä sekä tunnistaa alan liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Kulttuuriympäristön tutkimuksen maisterikoulutuksesta valmistuvat työllistyvät johto- ja asiantuntijatehtäviin valtion, maakuntien, kaupunkien ja kuntien hallinnossa sekä yksityisellä sektorilla. Pääaineen ja erikoisosaamisensa mukaan maisterit työllistyvät rakennustutkijoina, taide- ja ympäristökasvattajina ja erikoistutkijoina. Yritystoiminnassa maisterit työllistyvät kulttuuriperintöalan digitaalisten sisältöjen ja palveluiden tuottajina ja kehittäjinä sekä kulttuuriympäristöalan tutkimus- ja suunnittelutehtävissä. Tutkinto antaa valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin.

Luukku 13: Nykykulttuuri ja digitaalinen kulttuuri

Nykykulttuuri ja digitaalinen kulttuuri ovat Jyväskylän yliopistossa olleet maisterivaiheen opiskelijoille opiskeltavissa pääaineena. Tällä hetkellä nykykulttuuria voi opiskella uudessa Mutkussa kulttuuriympäristön maisteriohjelmassa.

Mitä nykykulttuurissa opiskellaan? Oppiaineen pääedustaja Raine Koskimaa valottaa sisältöjä: – Painopisteinä ovat kulttuurin valtarakenteet ja kulttuurituotteiden tarkastelu eri diskurssien näkökulmasta. Lisäksi kulttuurin merkitys arkielämässä on sellainen paljon puhuttu teema, puhutaan usein voimaannuttamisesta, joka tähän liittyy läheisesti, Raine summaa. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksella tehdäänkin tällä hetkellä monenlaista tutkimusta, esimerkiksi scifin ja fantasian tutkimusta, pelitutkimusta, ja populismin ja transmediaalisuuden tutkimusta.

Jyväskylässä opiskelijoilla on hieno mahdollisuus lukea nykykulttuuria maisteriohjelmassa. Oppiaineeseen kannattaa tutustua myös avoimien kurssien kautta: – Meidän oppitarjonnassa on paljon avoimia kursseja, joita suosittelen ihan kaikille uusille mutkulaisille, miksei muillekin. Monien kurssiemme oppisisällöt liittyvät todella kiinteästi tämän päivän maailmaan ja meneillään oleviin asioihin ja ovat merkittäviä myös työelämän kannalta, Raine pohtii.

Kun työ liittyy nykykulttuuriin ja sen tuotteisiin, voisi ajatella, että vapaa-aikana niistä tahtoo pysyä erossa. Raine kuitenkin haaveilee siitä, että ehtisi joululomalla pelailla. Perinteisemmätkin mediat, kuten kirjat, kuitenkin houkuttavat. - Aion lukea kyllä joululomalla, jos saan pukilta kirjoja lahjaksi! Lisäksi meidän jouluperinteisiin kuuluu palapelin kokoaminen. 1000 tai 1500 palaa, katsotaan, Raine pohdiskelee. – Voisin kuitenkin suositella Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjasta "Joulun ihme" -nimisen jakson kuuntelemista kaikille jouluna, Raine vinkkaa.

Luukku 12: Musiikkikasvatus

Jyväskylän musiikkikasvatukselta valmistuu musiikinopettajia yläkouluun ja lukioon. Yliopistolle tyypilliseen tapaan oppiaineessa on teoria- ja menetelmäopintoja, mutta käytännön puolikin on vahva. – Se varsinainen soittaminen on tietenkin tosi tärkeää opettajalle, mutta kaikessa meillä huomioidaan myös kasvatuksellinen ulottuvuus, Jukka Louhivuori, musiikkikasvatuksen oppiaineen pääedustaja ja professori, kertoo. – Esimerkiksi kansanmusiikkikurssilla mietitään sen käytännön tekemisen lomassa, että mitenkä tätä kansanmusiikkia voisi tuoda lukioon.

Jukka on ollut musiikinlaitoksella töissä kymmeniä vuosia. Miltä laitoksen yhdistyminen nyt tuntuu? – Uusi Mutku avaa mahdollisuuksia taiteidenväliseen työskentelyyn, ja vaikkapa pelit ovat hyvä esimerkki siitä, miten ja missä yhteistyö voi näkyä, Jukka miettii. Parissakymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Vuonna 1984 kun tulin tänne, tiedekuntasihteeri tuli auttamaan minua muutossa ja lehtoreiden kanssa he tapetoivat silloista kämppääni, Jukka muistelee lämmöllä. Entä mitä muistoja tuleva joulu herättää? – Isäni oli kasvitieteilijä, mutta myös viulisti. Jouluna hän soitti joulupolskan aina viululla, se oli ihan kohokohta. Olen ottanut meille saman perinteen, Jukka hymyilee.

Luukku 11: Kirjallisuus

Kirjallisuutta on opetettu Jyväskylän yliopistossa vuodesta 1958. Nelisen vuosikymmentä oppiaine oli jakautuneena kotimaiseen ja yleiseen linjaan, mutta nykyään linjaerottelua ei ole. Syventävien opintojen vaiheessa opiskelijat voivat valita myös kirjoittamisen suuntautumisvaihtoehdon, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Monet alan opiskelijat hakeutuvatkin maisteri- ja tohtorivaiheessa Jyväskylään juuri kirjoittamisen ja siihen läheisesti liittyvän kokeellisuuden sekä tutkimuksen nykykirjallisuus- ja nykykulttuuripainotusten takia.

Myös opinnoissa korostuvat nykykirjallisuus ja -kulttuuri, unohtamatta kirjallisuuden historiaa, tyylikausia ja lajeja. Opintojen aikana perehdytään myös tekstien ja kirjallisuuden poliittisuuteen sekä kirjallisuuden ja yhteiskunnan välisiin yhteyksiin. Pyrkimyksenä on saavuttaa vahva tietämys kirjallisuuden perinteistä sekä kirjallisuustieteen teorioista ja menetelmistä. Opinnoissa otetaan huomioon myös kirjallisuuden lähialueet, kuten visuaalinen, auditiivinen ja audiovisuaalinen kulttuuri. Kirjoittamisen suuntautumisvaihtoehdon opinnoissa kohtaavat luova kirjoittaminen, kirjoittamisen pedagogia ja tutkimus.

Oppiaineen hiljattaiset väitöstutkimukset kytkeytyvät muun muassa postkoloniaalisuuteen ja transnationaalisuuteen. Monia meneillään olevia hankkeita yhdistää kiinnostus affekteihin, uusmateriaalisuuteen ja posthumanistiseen teoriaan sekä niiden yhdistelmiin. Teatteria, elokuvaa ja sarjakuvaa tarkastellaan yhtäältä kokeellisuuden, (inter)mediaalisuuden ja narratologian, toisaalta sukupuoli- ja seksuaalisuusteorioiden näkökulmista. Lajien ja tekijyyden suhdetta valtaan tutkitaan kirjallisuushistoriallisessa ja -institutionaalisessa kehyksessä.

Jyväskylälle on tunnusomaista vireä kirjallinen elämä myös yliopiston ulkopuolella; monet maan johtavista kirjailijoista ja kustannustoimittajista ovat oppiaineen alumneja.

(Esittely on tiivistelmä kirjallisuuden professorien Sanna Karkulehdon ja Mikko Keskisen Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimessa julkaistusta Jyväskylän kirjallisuuden oppiaineen esittelystä vuodelta 2016.)